Näin minä vihellän matkallani

Auringonlasku Lahdessa.
c. ViiviW.

Kotona taas! Niin oma kuin Iineksenki pää vielä ihan pyörällä kaikesta matkustamisesta, aikaisista aamuista, näyttelyjännityksestä, vilinästä, hulinasta ja koirien touhuamisista.

Matkaa edeltävänä iltana Anna tuli jämtityttö Lunan kanssa Iineksen valtakuntaan yöksi. Iines yritti kovasti puolustella reviiriään, mutta Luna ei meidän tirriäisen isotteluyrityksiä ottanut kuuleviin korviinsa ja äkkiäkös Iines muuttui koviksesta nössöksi, kun ymmärsi Lunan olevan itseään isompi koiruus. Ensimmäinen yhteinen yö tytöillä sujui kuitenkin sopuisissa tunnelmissa - samassa sängyssä koiranunta nukkuen.

Lunski nättinä

Lauantaina auto starttasi 05.00 kohti Lahtea ja KV -näyttelyä. Reissu vei Iineksen kauemmaksi kotoa kuin koskaan aikasemmin. Autossa oleminen ei Iineksellä ole ikinä ollut ongelma ja niinpä  perroneiti nytkin hyppäsi riemulla turvavöihin. Se vain, että autossa Iines haluaa aina katsella maisemia - seisomalla. Ensimmäiset kolme tuntia Ii uskollisesti seistä töröttikin, mutta viime metreillä tyttö malttoi ruveta jo istumaanki välillä. Naureskeltiin silloin ajellessa, että seisoisipa Iines kehässäkin yhtä mallikkaasti....

Näyttelyhulina uuvutti Lunan
c. AnnaE

Ryhmä 8 koirien kehät olivat vasta sunnuntaina ja vierailevilla koirilla ei ollut asiaa näyttelypaikalle. Tämä tiesi Iinekselle matkustuksen lisäksi lisää autossa olemista sillä välin, kun Luna käy kehässä. Pikkuisen jalottelua ja tarpeilla käymistä ulkosalla auringonpaisteessa, Iines auton takakonttiin vesikupin kanssa ja myö muut kehän laidalle jännittämään. Kehien luota löydettiin ihanaiset Viivi ja valkoinenpaimenkoira Leevi, joita ei oltu nähtykään pieneen ikuisuuteen! Lunan ja Leevin suoriuduttua hienosti omista kehistään oli aika mennä katsomaan, oliko Iines järjestänyt tsembalot autossa. Siellä se pieni perroneiti kuitenkin nukkui nätisti kerällä kauneusunia.

Illan isäntä Leevi
c. AnnaE

Illaksi mentiin kylään valkkari Leevin tukijoukkojen luo. Leevin nähdessään Iines käyttäytyi niin kuin yleensäkin uuden koirakaverin tavatessaan - ujostellen ja nössöillen. Leevi kuitenkin oli Iinekselle herrasmies ja jätti ujon perron vähemmälle huomiotta ja keskittyi flirttailemaan Lunalle sitten senkin edestä. Ja jos Leevi tuli Iinestä pelottavan lähelle, haki Ii suojaa Lunasta piiloutumalla tämän taakse turvaan. Metsälenkillä Iineskin osasi sitten jo rentoutua ja leikkipä jopa välillä Leevin kanssa - siis silloin, kun Leevi malttoi jättää Lunan nuuhkimisen ja vikittelyn vähemmälle.
Lauantaina vielä tehtiin Iin turkkiin viimeiset nyörien aukaisut ja leikeltiin latvojen höttökarvat pois. 



Sunnuntaina herättiin uuteen ja jännittävään aamuun. Iines oli nukkunut yön huonosti, kun vahtikoiran piti kuulostella koko yö uusia ja hirvittävän pelottavia ääniä. Näyttelypaikalla kehän alkamista odotellessa Iines käyttäytyi varmasta väsymyksestä huolimatta tyynen rauhallisesti ohikulkijoille pusuja jaellen. Kehässä meitä oli vastassa 23 muuta espanjanvesikoiraa sekä itävaltalainen tuomari. Liikkuminen sujui mallikkaasti - niin kuin yleensäkin. Seisominen puolestaan ei mennyt sitten ihan niin kuin oltiin suunniteltu. Joko Iines oli väsynyt kaikesta aikaisemmasta reissaamisesta ja uusista tilanteista tai sitten se aisti miun jännityksen. Oli mikä oli, niin joka tapauksessa joka kerta, kun mie yritin asetella Iinestä seisomaan hyvässä asennossa, se kavahti kauemmas ja alkoi temppuilla. Lopulta tyydyttiin sitten siihen, että Iines seisoi hetken paikallaan edes jokseenkin hyvin. Arvosteluksi saatiin erittäin hyvä ja kilpailuluokassa oltiin kolmansia. Arvosteluun ja tulokseen oltiin Iineksen kanssa tyytyväisiä, etenkin kun saatiin kehuja turkista - huippua, että ei nähty turhaan vaivaa turkin hoidossa!
Ennen kotimatkaa kierreltiin vielä myyntikojuja ja shoppailtiin Iineksen kanssa uudet punkkipihdit vanhojen (ja huonojen) tilalle, puruluita, paidanhelmaan kiinnitettävä namipussukka, johon saa numerolapunkin kiinni sekä kesän tulevat uimareissut mielessä pitäen vesileikkeihin sopiva pallolelu. 

Tuomarin tutkittavana
c. AnnaE

Vai sittenki näin?
C. AnnaE

Näinkö sitä seisotaan?
c. AnnaE

Kotimatka sujui  leppoisan väsyneesti. Jossakin siellä Iineksen turkin alla piileksivät silmät taisivat painua väkisin kiinni tasaisessa auton hurinassa, kun neiti vetäytyi välillä kerälleen torkuille. Taitaa Iineksellä olla nyt rauhallinen vappu, sillä eilen autossa aloitettu nukkumismaratooni jatkuu vielä edelleenkin!

Jotenka....

c. AnnaE.

.. Hauskaa vappua!