sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Kolme yötä jouluun on, laskin aivan itse senkin!


Iines ja kumppanit toivottaa rauhallista joulua ja ihanaa uutta vuotta kaikille!
Joulun pyhät neiti Ii viettää Ilomantsin mummolassa joulukuusta ihmetellen, pipareita maistellen ja uunissa paistuvaa kinkkua vahtien! Saa nähdä, onko Inkku ollu kiltisti ja tuoko pukki paketteja....
Ja uuden vuoden Ii ottaaki vastaan bestiksensä Moskun kanssa kreisibailaten!



keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Särmä!

Tänään! Vihdoinki koitti se päivä, mitä ollaan Iin kanssa ooteltu! Joka kerta, ku postiluukku on kolahtanu, ollaan kirmattu ovelle - turhaan. Mutta tänään! Sillä aikaa, ku oltiin Iinen kanssa pisulenkillä, oli postisetä tuonut paketin, mitä ollaan odoteltu housunlahkeet tutisten! 


Minuun otti alkusyksystä yhteyttä Otavan oppikirjailija, joka kysy, saako IhanaIines -blogista ottaa kuvan ja tekstipätkän verbitehtävään esimerkiksi seiskaluokkalaisille tarkoitettuun Särmän äidinkieli ja kirjallisuus -oppikirjaan. No totta kai sai! 

Onko miten huippua! Nyt tulevat seiskaluokkalaiset pääsee särmästi opiskelemaan verbejä meijän Inkun kanssa! Hiphei!




Iineski tahto tänään lukea postin!



maanantai 11. marraskuuta 2013

Ihanaa koiran elämää!

Iines 9vko ja 2v8kk ikäisenä kellimässä samalla sohvalla
Pitkästä aikaa vähän taas päivitystä blogin puolelle!
Ihan niinkin pienellä, mutta silti niin iloisella, jutskalla ollaan täällä nyt hykertelemässä Iineksen kanssa, kuin se, miten helpolle meijän koiranelämä nyt tänä syksynä on tuntunu!

Iines ei nirsoile enää ollenkaan ruokakupille. Aamiaismurot on menny hotkaisten naamaan siitä asti, ku unohdetiin Royal Canin ja hommattiin iso säkki Jahti ja vahti kanariisiä. Ilmeisesti RC oli Inkun makuun ihan liian pahaa. Mut toi Jahti ja vahti, se on Iistä niin hyvää, että neiti saattaa tulla pyytämään sitä jopa lisää laittamalla kuonon polvelle ja tuijottamalla nappisilmillään. Ja suotakoon ekstramuroannos ihan vaan siksi, että Ii on ollut tosissaan kesästä asti lihotuskuurilla. Nyt tällä hetkellä Iin strategiset mitat on 41cm/14kg - eli just sopivasti.

Toinen aihe meijän riemuun on Iin paukkupelko. Tai siis se, että sitä ei ole näykynyt tänä syksynä! En tiedä johtuuko paukkukammon neutralisoituminen neiti Iin iänmyötä tulleesta itsevarmuudesta vai ollaanko me osattu paukkutilanteissa kannustaa Iinestä rohkeampaan suuntaan. Joka tapauksessa: syksyn metätysreissuilla Iines ei reagoinut mitenkään laukaksiin. Iineksen häntä ei ole mennyt enää alas mattojen tamppauksesta, rakennustyömaasta tai yli lentävästä lentokoneesta. Iines hengailee aiempaa huomattavasti vähemmän suihkuverhon takana ja joskus, jos ulkoa kuuluisikin vaikka hirvittävän kova ja pelottava traktorin ääni ja Iin häntä laskee koipien väliin niin ei Inkulle tarvii sanoa kuin taikasanat "kuka siellä on?" ja Ii on urheana tarkkailemassa ikkunasta pihalle tunkeutujien touhuja.
Ei nyt ehkä ensimmäisenä olla kuitenkaan vielä ampaisemassa suureen kaikuvaan halliin näyttelyhommiin. Mutta jos ensikesänä mentäis haistelemaan tuulia ulkonäyttelyn hälinään ja katsomaan, mitä Ii sitten on mölyävistä ihmis- ja koiralaumoista mieltä.
 Ja vaikka Ii onkin ollu talvilomalla näyttelyhommista, 
niin äiskäpä pyörähti Virossa Tartossa näyttelyretkellä Iin ystävien Lyydian ja Rocan kanssa ja pääs itsekin handlaushommiin jämtikehässä! Retki oli varsin onnistunut, sillä Lyydiasta tuli Viron muotovalio ja Roccakin oli molempina päivinä VSP! Onnea Hupeliahon kenneliin ;-) 

Nyt sitten odotellaan talvea, haaveillaan Iineksen pitkästä turkista ja ennen kaikkea toivotaan kovasti, että Iines ensi keväänä saisi pystykorvaisen "pikkusiskon".






maanantai 21. lokakuuta 2013

Kinoksia ja kavereita



Iineksellä oli oikea huliviliviikonloppu. Perjantaina Iin auton nokka osoitti kohti Ilomantsia, missä Ii treffasikin "Ukin ja Mummon" lisäksi Mosku-Ukkelin. Rouskusta ja Inkusta on tullu ihan bestiksiä. Ne tekee kaiken yhdessä. Ne riekkuu yhdessä, ne juo vesikupista yhdessä ja ne jakaa ruokakuppinsaki yhdessä. Mikään muu lelu ei kelpaa, ku just se, mikä on kaverin suussa. Ja kun Ii väsyy vanhemmuuttaan ekana riekkumiseen, menee Mosku mahdollisimman lähelle Iitä ottamaan päivätirsat. Mosku on tainnu jopa vähän ihastua tuohon espanjalaiseen söpöliiniin, kun ei se millään malttais jättää tyttöä rauhaan. Ja jos Ii esittää, ettei muka huomaa ukkelia, niin Mosku tarraa hampailla kiinni joko Iin hännästä tai kankusta - ja leikki voi taas jatkua.
          Moskulla iski pikkuinen masutauti sunnuntaina ja niinpä Ii suuntasikin lenkille ystävänsä Paavon kanssa. Ja näkipä Ii vielä sunnuntai-iltasella sukulaistyttöjä Rosea ja Diaakin.
          Silti Iistä ehkä parasta viikonlopussa oli tänne meille satanut ensilumi! Ja mikä parasta, Ilomantsissa sitä lunta oli vielä Joensuutaki enemmän! Mikäs sen maukkaampaa, ku koittaa vetää kaikki maailman lumi naamariin ja sitten vielä kieriskellä ja möyriä siinä kinoksessa, mitä ei jaksanut pistää poskeensa!


perjantai 4. lokakuuta 2013

perjantai 6. syyskuuta 2013

Syksyn kuumin trendi!


Ihana syksy on taas täällä marjoineen ja sienineen ja metsän tuoksuineen! Iines on päässyt viikonloppuisin, ja pari kertaa viikollakin, sienimetsään. Ja niin pääsi eilenkin. Sieniretki oli ihana, vaikka hetkeksi taidettiinkin eksyä metsään, eikä se sienisaaliskaan ollut ihan päätä huimaava. Mutta Iines sai kirmailla pitkin mättäitä ja tehdä vähän työtään ylösnostavana lintukoirana ja ajaa tipusia lentoon, ilman sitä kauhistuttavaa pyssynpaukkumisosuutta.

Vaikka retki olikin onnistunut, oli sen jälkeinen retkiselvittely yököttävää. Kotona neiti Ii nimittäin pääsi punkkitarkastukseen ja tuloksena oli yksitoista (siis 11!!) punkkia ja yksi koppakuoriainen. Mietityttämään jäi vaan, että paljonko niitä punkkeja jäi löytämättä PerroLiisan pörröturkista... Niinpä tänään lampsittiin Mustiin ja Mirriin ja ostettiin oma trimmeri. Oster Golden A5 ja siihen terä 7 ja alettiin samoin tein hurisuttelemaan Iineksen kesäistä uimapukua alas ja löydettiin karvojen alta Iinekselle syksyn 2013 kuumin trendikampaus - eli kalju. Trimmauksen aikana löytyi punkkeja lisää yhteensä neljä! Niinpä ollaan nyt enemmän kuin tyytyväisiä neiti Iin kaljumalliin: punkkitarkastus on tuhat kertaa helpompi suorittaa eikä puolet metästä ja kurasta jää turkkiin kiinni ja kantaudu sisälle! Plus Iines näkeekin taas jotain, eikä tarvii törmäillä seiniin!
Neiti oli vaan aika herkkähipiäinen trimmattava, kun ilmeisesti koneen pörinä kävi tytsyn korviin... Aikaa tuohon meidän ihka ensimmäiseen kaljuuntumisoperaatioon meni puolitoista tuntia. Ja pään, korvat ja leuanalusen mie operoin suosiolla ihan vaan saksilla. Ehkä sitten joskus hamaassa tulevaisuudessa toisen kerran trimmatessa operaatio sujuu meiltä molemmilta vähän paremmin ja jäljestä tulee tasaisempi.

Mutta kyllä kelpaa nyt tytsyn juoksennella metissä ja kylmällä säällä pukeutua vaaleanpunaiseen neuleeseensa ;-)


maanantai 26. elokuuta 2013

Paukkupelkopartiosta päivää!

Iltalentopassissa
Kolmas kerta toden sanoo! Ehkä! Viikonloppuna starttasi paukkupelkoisen Iineksen kolmas metsästyssyksy.
     Lauantaina suunnattiin Juukaan iltalennolle, Villellä pyssy ja miulla Ii kainalossa. Villellä tais olla haaveissa saada saalistakin, mutta pääasiana reissulla oli kuitenkin Iineksen paukkukammon lieventäminen tai edes jonkinlainen siedättäminen.
     Lauantaina paukkuja ilmoille kajahti kolmesti. Ensimmäiseen pamaukseen neiti Ii ei reagoinut ihme ja kumma mitenkään! Iine vaan korvat hörössä ihmetteli, että mikäs kumma se se oli. Kahden seuraavan laukauksen kuullessaan Iines ei ottanut paukkuja ihan yhtä tyynesti, mutta silloinkaan ei pelkoreaktio aiheutanut pakoonjuoksemista vaan neidin paikoilleen jähmettymisen. Tosin silloin jo ilta oli tyyntynyt, joten laukaukset taisivat kuulua perron korviin aikaisempaa kovempina. Harmi vain, ettei sillä reissulla laukauksista huolimatta saatu saalista, eikä Ii päässyt treenaamaan sitä varsinaista noutajan hommaansa....
      Suunnattiinpa vielä sunnuntaina ammuskelemaan kiekkoja - saivat pojat treenata osumatarkkuuttaan ja perro paukkuarkuuttaan. Laukauksien alkaessa hengailtiin Iin kanssa hihnassa hieman kauempana. Tai mie hengailin, Ii yritti kuristautua hihnaansa, kun se olisi niin kovasti halunnut ampaista pauketta karkuun. Pikku hiljaa kuitenkin Iineskin ymmärti ottaa kovat äänet iisimmin ja niin päästiin hiljalleen lähestymään laukauksia.
Lopputulos tuolle ehkä puolentunnin räiskeelle: Iines istui mättäällä läähättämässä vain n. 15m päässä ampujasta, ilman että oli kytkettynä hihnaan!
       Ens viikonloppuna uudelleen! Toivotaan, että sillon neiti Ii pääsisi paukkeen lisäksi nauttimaan riistan hajuista!

tiistai 30. heinäkuuta 2013

Karvaisia lomaterkkuja!

Rose, Dia, Iine
Koska Iineksen iskä ja äiskä on nyt ollut jo kaksi viikkoa kesälomalla ja vielä olisi viikko jäljellä, on neiti Ii saanut mökkeilyä ihan aimo annoksen! Eikä Iin ole mökillä tarvinnut hengailla pelkästään tylsien porukoittensa kanssa, vaan ekalla mökkireissulla Iinekselle seuraa pitämässä olivat Rose ja Dia. Tokalla mökkiretkellä Iines taas riehui pikkuriiviö-Moskun kanssa. Ja olipa kokonaisen viikon verran Iineksellä kylättelemässä myös kilpikonnaneiti Siiri, mutta Siipan ja Inkun leikkit oli niin villit, ettei kameramieskään saanut sitä riekkumista kuvatuksi..... :-D
Ja koska lomaa on vielä melkein viikko jäljellä, palataan mökille takaisin heti huomenna ja sillon Iille kaveriksi lähtee pyreneittenkoira Bella.
Onneksi lomattelun jälkeen on arkea parisen viikkoa ennen elo-kareliaa. Inkun turkkiin kun on tarttunut varmaan puolet metistä ja sen putsaamisessa voi vierähtää tovi ja toinenkin......

Mutta ihanaa kesää kaikille! Kenties palataan Iin kanssa taas kohta uusien karvaisten kesäkuvien kera!

Tällaisena kesäyönä en halunnut mennä nukkumaan

Mousku Rousku ja Iine Tiine





 

tiistai 9. heinäkuuta 2013

Viikonloppu mummolassa

 Moikka blogi! Inkku täällä!
Miulla oliki vähän erilainen viikonloppu, 
sillä pääsin yötsykylään mummolaan Ilomantsiin lauantaina!
Siellä myö tehtiin vaikka ja mitä, eikä ollu ollenkaan tylsää!
Mummolassa mie sain....
Leikkiä karavaanaria matkailuautossa!
Lenkkeillä Paavon kaa!
Nuuhkia Petkeljärven tuoksuja!
Seikkailla juoksuhaudassa! Kävin myös jossaki sotilaitten nukkumamajassa, mutta se oli miusta jo ihan liian jännittävää......
Välillä piti vähän huilia.....
....kunnes retki jatkui Möhköön....
... ja ihastelemaan kosken kuohuja!
 Kuvat Kaija Koo.


Mummolassa oli huisin kivaa ja taidan mennä sinne toistekin lomailemaan!
Kotiin kun pääsin, selvis, miksi olin ollu mummolassa hoidossa. Iskä ja äiskä oli ollu enon apuna hakemassa enolle metätyskaveria ja miulle uutta leikkitoveria! Vielä en kyllä oo ihan varma, mitä Moskusta pitäis ajatella.... Sillon se on ihan kiva, kun se ei vie miun leluja tai yritä purra hännästä. Toivottavasti meistä tulee vielä hyvät frendit, kunhan Mosku vähän kasvaa ja viisastuu! Ja ehkä miunki pitää oppia jakamaan miun rakkaat pallot ja luut muitten koirien kanssa....
Hassua muuten, että tuo nyt Moskun käytössä oleva kaulapanta on mahtunu joskus miulleki!
Mutta nyt äiskä jo huutelee minuu iltapalalle! 
Joten moro ja kuulemisiin taas!
Terkuin, Ihku Ii


maanantai 1. heinäkuuta 2013

840km jälkeen

Iineksen kesäretki Tuusulaan on nyt onnistuneesti ohi, vaikka ollaanki Iineksen kanssa molemmat enemmän tai vähemmän reissusta uuvuksissa.

Oltiin Iineksen kanssa näyttelypaikalla klo 11 paikkeilla aamulla ja meidän kehä alkoi vasta 1 maissa, joten Ii ehti hyvin päästellä höyryjä ennen kehää ja tottua näyttelyhälinään. Ja mikä parasta: talven sisänäyttelyissä olleista kauhuista ja tärinöistä ei Iineksessä näkynyt enää jälkeäkään! Iines ei korvaansa lotkauttanut ihmisten hurrauksille tai raikuville taputuksille naapurikehässä. Iines ei hätkähtänyt näyttelyalueen yli lentävistä lentokoneista, eikä arastellut ohi juoksentelevia ja kiljuvia lapsia! Neiti otti niin iisisti koko päivän! Liekö syynä tukahduttavan hiostava sää vai avarat ulkotilat...  Joka tapauksessa pitkästä aikaa oli taas kiva astella Iineksen kanssa kehään, kun näki, ettei tyttö ollut enää läheskään niin ahdistunut tilanteesta kuin esimerkiksi viime kerralla Juuan näyttelyssä.

Arvosteluksi Iines sai EH:n. Mikä oli oikeastaan se, mitä lähdettiin hakemaankin. Tuomarilta tuli sanomista Iineksen kevyestä rakenteesta ja huonosta takaliikkeestä. Ja en kyllä yhtään hämmästynyt tuosta kevyestä rakenteesta - tämän muutaman viikon läkähdyttävän helteen aikana Iines on syönyt tosi huonosti: aamun nappula-ateria ei maistu juuri koskaan ja jos illalla kuppiin ilmestyy taas se sama nappula-ateria, nyrpistää neiti Ii taas vaan nenäänsä ja kävelee tiehensä. Niinpä nyt tulevat Joensuun näyttelyt mielessä pitäen laitetaan Inkku jälleen kerran "massakuurille" ja vähän höllätään periaatteesta "jos ei nappulat maistu - ei tipu herkkujauhelihaakaan". 
 Kehuja Iines sai etuliikkeestään, turkistaan ja esiintymisestään.
Arvostelun kokonaisuudessaan pääsee lukemaan välilehdestä Saavutukset.

Hyvällä mielellä muistellaan Tuusulan retkeä, mutta ollaan myös onnellisia siitä, että tulevaan nättelyyn edestakainen matka ei ole 840kilometriä vaan ainoastaan vajaa 10kilsaa! :-D

maanantai 24. kesäkuuta 2013

Kohta sitä ollaan taas tien päällä


Se on täällä taas! Näyttelykausi alkaa meillä tulevana sunnuntaina Tuusulan kaikkien rotujen näyttelyssä. 
        Ja sehän tietää siis armotonta turkin rassaamista. Paitsi että - ei tällä kertaa! Iin tämän kertainen näyttelyluukki ei ole tähän mennessä vaatinut kuin järvessä polskuttelua. Iin turkkia ei ole tarvinnut puunata, repiä, trimmailla eikä rasvailla. Iin kevään mittaan pidetyt vaahtokylvytkin voi laskea yhden käden sormilla, sillä pahimpaan kura-aikaan meijän Perro-Liisa oli nakupelle, eikä Inkku ole päässyt pahemmin likaantumaan niin, että saippuaa olisi tarvittu.
        Näyttelyilmottautumista jättäessä vähän jänskätti, että ehtiikö turkki kasvaa tarpeeksi pitkäksi. Ja ehtihän se, sillä Iin turkki on nyt (suoraksi vedettynä) noin 5 cm pitkä - eli juuri sopiva näyttelyihin, muttei liian kuumakaan kesän helteille. Eihän tuo turkki ihan niin upea ole kuin ennen edellistä parturointi kertaa, sillä turkki ei vielä mene upeille rastoille vaan ennemminkin pieniä nyörejä, mutta siitä se kasvaa!
        Toki nyt tällä viikolla hieman sipistellään turkin parissa - nypitään enimmät risut ja oksat masukarvoista pois, häivytetään kaulapannan kuluttamaa jälkeä kaulan turkista ja siistitään tassukarvat. Ja pääseepä Iines myös sinne vaahtokylpyynkin pitkästä aikaa, ettei neiti ihan tuoksahtaisi järveltä!
        Hiukka jännittää, että mitä Ii nyt sanoo näyttelyhälinästä. Talven aikana käydyissä sisänäyttelyissä kun suuret ihmismassat ja kovat, kaikuvat äänet sai Perro-Liisan vapisemaan pelosta. Alkukesän mätsäreissä ihmis- ja koirapaljous ei ole saanut Iissä ihan samanlaisia paniikkikohtauksia aikaan, joten siltäkin osin ollaan aika luottavaisilla mielin lähdössä matkaan.
         Ja kunhan ollaan käyty nuuhkimassa Tuusulan näyttelytuulia, osataan sanoa, mikä on homman nimi meidän osalta Joensuun elo-kareliassa!




sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Ihanan Iineksen juhannus kuvina

Ihanaa juhannusta!
Palattiin juuri Paalasmaan mökkimaisemista takaisin kaupunkiin. Kotiin päästyä neiti Ii popsi masunsa pullolleen ja painoi samoin tein päänsä tyynyyn. Oli neidillä vissiin rankka jussi, kun piti Rosen ja Dian kanssa bailata öitä myöten. Kuvat kertoo lienee parhaiten tyttöjen keskikesän juhlimisesta, joten
olkaa hyvä

Kaikki tytsyt yhes koos. Dia, Iines ja Rose
Vanamotkin kukki
Rose jarrut pohjassa ja Pärsky-Dia
Rosen jarrut pitää edelleen, mutta Dia ei arastellu aaltoja, vaan ampaisi kunnon spalsh-hypyllä kepin perään
Didi hakee kepin ja Roro vuottelee kiltisti rannalla turkki kuivana
Kapulan vaihto!
Kelpas perrojen polskia Pielisessä. Ja Iines taitaa leikkiä puolisukeltajaa?
Rimppakinttu kiipeilee
Dia ihmettellee Suomen kesää
Ja Ii haaveilee
Neiti kesäheinä
Ii ehti käydä myös veneilemässä
Äiskä ja tytär
Tytsyt ja keskikesän auringonlasku
Alakulmassa Iineksen juhannus-kämppä
Rose nautiskeli auringonlaskussa
Kun kaikki muut kepit loppuivat metästä............
Ihanaa juhannusta!