maanantai 30. heinäkuuta 2012

pisasra..... veripisara

Meijän koko perhe leikkii Photo Boothilla! (etsi ville kuvasta)
Terkkuja uimarannalta!
Iines on viettäny nyt viimeisen viikon ajan joka päivä pitkät tovit järvessä. Ja tänään on ollu nii helteiset kelit, että melkein piti iteki hypätä aaltoihin - mutta vaan melkein! Kyllä nyt vesikoiran turkki menee polskiessa nätille kiharalle ja toivottavasti myös vähän rastalle, sillä näyttelyihinhän sitä tuli taas ilmottauduttua!

Eilen Iines malttoi pysyä sen verran poissa järvestä, että käytiin kokeilemassa verijälkeä! Oltiin vedetty Iinekselle ennakkoon metsään kaksi jälkeä: ensimmäinen hieman helpommassa ja selkeämmässä maastossa vain yhden loivan käännöksen kanssa. Toinen jälki puolestaan meni aikamoisessa ryteikössä ja tehtävää vaikeuttamassa oli pienen polun ja jopa ojan ylitys. Iines päästettiin hommiin vapaana, sillä verijälkioppeja olisi tarkoitus soveltaa syksyn sorsajahdissa ja silloinkin Ii on tietty irrallaan. Ja totta, eihän meillä edes ole olemassa verijälkiharrastukseen käytettäviä valjaita tai edes sitä pitkää hihnaa!
Iinen päästessä metsän laidalla irti, oli tytön kuono jo äkännyt ensimmäisen jäljen lähtöpisteen ja Ii oli heti täysillä hommassa mukana! Ei tarvinnut kahdesti komentaa "jälki!", kun Iines jo vipelsi syvemmälle metsään päin nenä tiukasti verijäljessä kiinni.
Pari kertaa Iinekseltä taisi jälki kadota tytön jäädessä ihmettelemään, että minnes ne iskä ja äiskä jäi, kun myö annettiin Inkulle työskentelyrauha ja seurattiin menoa vähän matkan päästä. Itseämme varten oltiin kyllä todellakin merkattu verijälkireitit kehnosti ja myö Iin tukijoukot oltiin välillä eksyksissä, mutta onneksi Iin nenään voi luottaa - ja molemmilla kerroilla Iines löyti päätepisteeseen possun saparoherkkujen luokse! Edes polku tai oja eivät saaneet Iineksen nenää eksytettyä tai kiinnostusta lopahtamaan!
Tätä touhua taidetaan ruveta meidän perheessä nyt enemmänkin harrastamaan, sillä niin suurella innolla Ii on ollut touhussa mukana. Ja todella, kunhan sorsastuskausi koittaa, lähtee Ii tosi toimiin ja ainakin toivottavasti etsii sorsasaaliin metsästä. Ja toivottavasti myös saadaan ja löydetään sitä saalista, että voidaan jatkaa harrastusta sorsansiipeä jäljenvedossa hyödyntäen ja Iinestä oikealla riistapalkalla palkaten!




maanantai 23. heinäkuuta 2012

Allerginenko?


Koiralleko? Miekö? Kyllä vaan!
Ollaan Iineksen kanssa nyt kahden yön verran hengailtu Iin Ilomantsin "mummolassa" ja ens perjantaina 4kk täyttävä suomenajokoira Pave saa miun ihon kutisemaan. Tai siis Paven kuola saa miun ihon kutisemaan. Antihistamiinikaan ei estä nokkosihottuman näköisiä, kutisevia näppylöitä nousemasta iholle. En muista, että Iineksestä miulle ois ikinä tullut mitään tällaista reaktiota - ei edes pentuaikana. Puhumattakaa siitä, että yksikään muu aikaisempi koirakaveri ois saanut samanlaista kutinaa aikaiseksi.  Liekö johtuu siitä, etten enää hengaile päivittäin muunkin rotuisten koirakavereiden kuin vain perrojen kanssa? Vai sittenkin Paven pentukuolasta ja katoaako tämä kutina Paven kasvaessa?
Joka tapauksessa tämä oireilu ei ole mitään verrattuna miun aikuisiällä puhjenneeseen kissa-allergiaan, mikä saa iho-oireiden lisäksi silmäluomet turpoomaan ja nenän vuotamaan.

Oli niin tai näin, Iines on ihana, kun se ei kutita - ja perro on sopivan rotuinen koira meijän pieneen (ja nyt myös allergiseen) perheeseen!

perjantai 20. heinäkuuta 2012

Jukran pujut!

Hurraa hurraa hurraa!
Ei menny vuos sitten hukkaan miun ja Villun hauiksen treenailut, kun kannettiin Iinestä reilun puolen vuoden ikäiseksi asti meidän kerrostalon portaissa ylös ja alas!
Kennelliitto lähetti tänään sähköpostilla lausunnot Iineksen röntgenkuvista ja:

Lonkkanivel - Höftled - Hip
vasen - vänster - left   A
oikea - höger - right    A


Kyynärnivel - Armbågsled - Elbow
vasen - vänster - left  0
oikea - höger - right   0

Ja Ville ei edes vielä tiedä treenauksen tuottaneen tulosta, sillä mokona suuntasi tänä aamuna kohti Ruotsin lappia vaeltelemaan, eikä se tietenkään pidä puhelintaan päällä. Niinpä mie ja Ihana Iines saahaan viettää viikko ihan vaan tyttöjen kesken ja kunhan miun huominen työpäivä on pulkassa, lähetään myöki vähän maakuntamatkailemaan :-)


Vauva Ii

maanantai 16. heinäkuuta 2012

Hormoni Hilda tässä terve!

Iineksen pitäs vissiin siivota joku päivä...............................  reilu16kk poseeraus
Nyt alkaa meidän Hormoni Hildan juoksuaika olla ohitse. Huh. Vuotoa tuli sen 20 päivää ja Inkun huomasi olevan kiimallaan muustaki ku söpöistä pikkareista.
Kuuloaisti katosi Iinekseltä melkeinpä kokonaan sen kolmen viikon ajaksi, ulkona merkkailupissejä ruikittiin joka paikkaan ja mielialat ailahteli laidasta laitaan - toisena päivänä tyty oikein kerjäsi lenkin jälkeen pöksyjä takaisin jalkaan, kun toisena päivänä Ii piiloutui sängyn alle hampaat irvessä ja murinasta päätellen Iines sano, että pue kuule eukko yksinäs nuo tyhmät pökät! 
Ja normaalisti niin ihmisrakas Iines piiloutui selän taakse aina vieraan ihmisen kävellessä vastaan. 

Massakuuri meillä on edennyt hitaasti ja varmasti. Ii painaa jo huimat 12.1kg! Samaten turkki alkaa olla jo puolen toista sentin pituinen - eli voitte vaan arvata, että näyttelykuumetta pukkaa!




maanantai 2. heinäkuuta 2012

Piikkejä ja huojuvia askelia


Iinellä oli tänään rankka 16kuukausipäivä. 

Iltapäivälle oli varattuna aika Ilomantsiin eläinlääkäriin ja luvassa oli piikki jos toinenkin. Iines oli oikea neulatyyny, sillä tyttöön jouduttiin loppujen lopuksi pistämään kuusi piikkiä! Kahden rokotuksen lisäksi kankkuun pistettiin nukutusaine lonkka- ja kyynärkuvauksia varten. Tohtori yritti selvitä mahdollisimman vähäisellä määrällä rauhottavaa, mutta koska Ii oli nukkunu koko aamupäivän Boleropäiviltä saatua väsymystä pois niin eihän sitä sitten lääkärissä maltettu millään antaa unelle periksi - ja niin rauhottavaa annosta piti pariinkin otteeseen tuikkasta lisää. Kun Inkku alkoi sitten olla tarpeeksi töhönä, päästiin aloittamaan tositoimet: Eli otettiin verikokeena TGA -testi kilpirauhasen vajaatoiminnan varalta ja siitä näkyy kuvassakin vielä tassunvarresta pistokohta. Lonkkakuvat onnistui kerralla, samoin kyynärkuvat, vaikka Ii alkoi silloin jo osoittaa virkoamisen merkkejä. Lääkäri silmäili vielä Iin kuvat ja arvoi kyynärät hyviksi ja lonkat pitisi tulla Kennelliittosta takaisin A:na tai vähintään B:nä - pietään peukkuja!

Mutta pitää sanoa, että Ii oli oikein reipas neiti lääkärissä! Ei pelännyt pitkiä piikkejä tai valkeatakkista tohtoria! Aika lailla jätettiin jälkeemme kyllä poikakoirille meheviä tuoksuja ja verijälkiä niin odotushuoneeseen kuin tutkimustiloihinkin, sen verran runsasta on tuo Iin kiimavuoto nyt :-D

Lääkärireissun jälkeen käytiin Ilomantsin mummolassa nukkumassa enimmät pöhnät pois ja kotiin kun päästiin, pyysi neiti itse reippaana saada iltapalaa. Nyt on jänskän päivän jälkeen hyvä kaapata töhö perrotyttö kainaloon ja painella unten maille!


sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

Perroenergiaa Boleropäivillä!



Kaikki Oopperalaiset yhes koos!




Huippukiva reissu! Huippu kivat Boleropäivät! Huippuihanat perrot!

Iines perheineen leiriytyi Kuopioon jo perjantaina - iskettiin kaks hyttystä yhdellä iskulla ja käytiin moikkaamassa savolaisia tovereitamme samalla reissulla. Päästiin oppaan kera kattelemaan Kuopiolaisia maisemia ja lenkkipolkuja sekä hämmästelemään, kuinka paikallisessa puistossa oli koirankakkaroskiksien lisäksi myös koirankakkapussitelineitä, joista siis saa hädän yllättäessä ilmaiseksi jätöspussin!! Miksei Joensuussa ole näitä?

Lauantaina sitten koitti vuosittaiset Boleropäivät, jotka vietettiin tällä kertaa viihtyisässä Koivurannassa. Viikonloppuna ei tarvinnut kenenkään tylsistyä sillä vauhtiahan perroilla riitti, niin maalla kuin vedessäkin! Onneksi Iin kiima-ajasta ei ollut nyt menossa ne otolliset päivät, vaan  jos innokkaat pojat tuli liikaa iholle - antoi Ii  poitsuille kovaa kyytiä.  Yleisten perropulinoiden, kuulumisten vaihdon ja koirien peuhaamisen lisäksi saatiin tilaisuus kokeilla makkararuutua, makkarajälkeä ja verijälkeä. Erityisesti tuo verijälki oli Iin nenän mieleen ja sitä meinataan vielä tulevaisuudessa kokeilla uudestaankin! Ja syksyllä sovelletaan nyt saatuja oppeja sorsan siivistä lähtevällä hajulla ja kenties ihan tositilanteessakin sorsan metsällä ;-)



Sisarukset Kiri, Iines, Pavarotti, Elsa ja Viivi

Kiri
Iines
Pavarotti

Elsa

Viivi
Iin nenä työn teossa
Elsa valppaana
Luca
Lucaa tais tytöt kiinnostaa palloja enemmän....
Remu ja ehkä maailman pisin kieli
Vauvaperro Hugo