tiistai 20. marraskuuta 2012

"Veripisaran kun kadotimme"



Ai mitä, ai rupesko minuu jänskättää? No kyllä vaan! Tänään nimittäin julkasiin Messarin aikataulut ja voi sitä perrojen paljoutta!
        Lauantaille Helsinkiin varmistu portugalilainen tuomari Luis Pinto Teixieira. Espanjalaisia tuolle päivälle on ilmottautunu 42. Sunnuntaina päästäänkin sitten taas Rautalan Eevalle tuomaroitavaksi, yhdessä neljänkymmenenseitsemän muun perron kanssa... Nähtäväksi jää, mitä meidän aikaisemmin niin "pienipäisestä ja pehmytturkkisesta" perroliisasta nyt tykätään! Se hyvä puoli noissa aikatauluissa oli, että vesikoirat aloittaa molempina päivinä kehät, joten voisi toivoa, että ainakin jokseenkin päästään myöki ajoissa juoksemaan ympyrää tuomarin valvovan silmän alla. Voi kunpa tuo viikonloppu tulisi jo! Sen verran kovasti rupes pukkaamaan näyttelykuumetta nyt! 
        Kovasti ollaan yritetty valmistautua tuohon näyttelykoitokseen. Esimerkiksi ahkeralla turkin vatvomisella. Pitää kyllä myöntää, ettei turkkia ole auottu ihan niin ahkerasti kuin viime kevään näyttelykauden aikana, mutta pitääpä sanoa, että ei tuo turkki nyt ihan niin juntturassakaan ole kuin viimeksi. Turkki yrittää huopaantua ainoastaan korvien takaa, kaulasta kaulapannan alueelta, masusta ja perskankuista - eli sieltä, missä eniten on hankausta tai minne kura, rapa ja vesi roiskuu useimmiten. Mutta nuo kriittiset kohdatkaan eivät ole niin kamalassa kunnossa, että ne pääsisi aiheuttamaan päänvaivaa, ehei. Huopuuntuviin kohtiin on alkanut muodostua pieniä rastanalkuja, jotka on tosi simppeli erotella toisistaan aina tarvittaessa ja muutenpa turkki on söpösti pienillä kiharanyöreillä, jotka nekin kyllä välillä meinaavat yrittää mennä juuresta tumppuun - mutta niidenkään kanssa ei tarvitse hikoilla saadakseen turkkia auki. Nyt sitten jatketaan tähän malliin tää pari viikkoa, mikä meillä on aikaa. Viikonloppuna Iinestä taitaa odottaa vaahtokylpy pitkästä aikaa ja sittenpä ei varmaan ennen näyttelyä pestäkään perroliisaa ennen näyttelyä muuten, kuin huuhtelemalla viileällä vedellä rasvoja pois kuontalosta. Riippuen tietty noista raparoopekeleistäkin. Ja saattaa ne saksetkin viuhahataa Iin turkissa sen verran, että napsuu hapsuiset latvat ja kaksihaaraiset pois......
        Näyttelyseisominen ja käveleminenhän ne tartteisi kovasti treeniä, mutta yksinkertaisesti meillä ei ole nyt syksyllä ollut aikaa lähteä mihinkään mätsäreihin. Ja sekös harmittaa. Seisomista ollaan pyritty kuitenki treenailemaan sännöllisesti kotona ja toisinaan myös vähän vieraammissa ympäristöissä, kuten lenkin varrella parkkipaikoilla tai urheilukentillä - eli paikoissa, missä Iillä saattas olla muutaki kiinnostavaa tutkittavaa kuin vain niska-pers -otteella kopeloiva mami. Ja vielähän tässä on muutama viikko aikaa ennen koitoksia, joten yritys ois kova ehtiä käymään jonakin sunnuntaina ihan virallisissa näyttelytreeneissä. Mutta shhh, en oo Iineksellekään siitä vielä kertonu, että saatettais olla menossa, koska en voi luvata, että myö todella ehdittäis käymään siellä!
         Ja ai niin! Myös siksi odotan näyttelyreissua innolla, että uskon siellä olevan tarpeeksi valinnanvaraa meijän Iineksenonpakkosaada -ostoslistaa varten. Meillä nimittäin ois hankinnassa ainakin se uusi näyttelyhihna. Nykyiset vaihtoehdot kun ovat a. se joka on jo kerran katkennut ja b. se joka ostettiin pikaostoksena, entisen rikkimenneen tilalle.  Iines tartteis myös shamppoota, tai oikeastaan kahta erilaista shamppoota. Nimittäin jonkun vähän "valkaisevan" shamppoon, etenkin näitä kakkarapakelejä ajatellen, kun kintut ja masu tuppaa vaihtamaan ikävästi väriä. Plus sitten joku ihan normishamppoo. Ja sitten tarvittais niitä leluja. Iines kun on ottanut urakakseen suolestaa kaikki pehmo-otuksensa.

Mutta kiitos niille, jotka jaksoivat lukea tän turkki ja muunäyttelypähkäily -vuodatuksen kokonaisuudessaan, taas kerran. Vaikka kaipa täällä on joskus jotain muutakin lukenut, kerta ihmiset löytävät tänne googlettamalla muun muassa hakusanoilla "veripisaran kun kadotimme". En kyllä osaa sanoa, millon Iineksellä ois veripisarat ollu kateissa, tai edes tallessa. Mutta toivottavasti googlaaja löysi etsimänsä. :-)