Iineksen matka kohti uusia seikkailuja!

Vihdoin koitti se päivä, jota oltiin niin kuumeisesti odotettu! Eilen Sano Bolero Papagenalle eli meijän Iinekselle tuli ikää 7 viikkoa ja tänään oli kotiin muuton aika. Kyllä muuten jännitti nähdä tyttö taas. Viimeksi oltiin pennut nähty reilu kolmiviikkoisina - kun tassut ei vielä kunnolla kantaneet ja Rosa-mamma oli vielä pitämässä lapsukaisista huolta. Saimme kyllä huomata, että oltiin jännitetty aivan suotta! Sydän suli ja sormet kastui, kun pikkuperro otti meidät iloisesti häntä heiluen ja pusutellen vastaan. Kasvattajan kanssa käytiin vielä kerran läpi neidin tärkeät hoito-ohjeet ja lähtiessä Iines moiskautteli märkiä pusuja .

Reilun tunnin automatka alkoi 15minuutin pituisella aarialla, oopperapentueesta kun neitonen on. :-)Vähän aikaa ihmetystä ja ikävää itkettyä Iines kuitenkin hiljeni, tärisi jännityksestä paikallaan kunnes nukahti ja seuraavan kerran heräsi uikuttamaan, kun seisahduttiin Joensuun liikennevaloissa.

Kotiin kun päästiin niin ensin hiukka tassuteltiin pihalla ja sitten mentiin sisälle katsomaan ja nuuhkimaan uutta kotia. Iines on kyllä hirmuisen rohkea ja tomera pimu! Vähän aikaa se seista tökötti paikallaan ja vinkui ihmetyksissään uusia hajuja, mutta eipä mennyt kauaa, kun uteliaisuus voitti ja tyttö lähti rohkeasti tutkiskelemaan paikkoja.

Leikittiin ja vähän ruokaakin maistettiin kunnes nukahdettiin kauneusunille. Pitkään ei kyllä Iines ehtinyt levätä, kun jo ensimmäiset vieraat tuli Iinestä moikkaamaan. Rose -serkun kanssa Iines tuli huipusti juttuun! Ensin nuuhkittiin ja sitten ihmeteltiin. Rose kummasteli, että mikäs se tuo tuommoinen tirriäinen on ja yritti saada Iinestä leikkimään. Iines puolestaan oli unista vielä vähän töhönä, eikä heti jaksanut lähteä Rosen kanssa kilpasille. Ulkona käytiin Rosen kanssa ja Iines tarkkaili ja otti serkkutytöstä mallia, että mitenkäs sitä hihnassa kävellään. Ulkona myös maisteltiin käpyjä ja muristiin kepeille. Yritti ne pienet hampaat päästä kenkiäkin jyrsimään.

Myö oltiin ennakkoon ajateltu, että Iines ainakin aluksi nukkuisi meidän kanssa makkarissa ja niinhän tuo tyttö itse sinne vetäytyi rauhoittumaan. Nyt pieni nukkuu kerällä kasvattajalta saatu rätti vieressään, jossa on siskojen ja veljen tuoksuja. Välillä hiukka urahdellaan, kun nähdään unia. On toinen kyllä niin suloinen!