perjantai 2. maaliskuuta 2012

Ja må hon leva, ja må hon leva, ja må hon leva ut i hundrade år!


Hirrrrrmuisen paljon onnea Iines ja kaikki ihanat oopperalaiset 1-vuotissynttäripäivänä!


 Kuvat Sano Bolero

Tämmöne oli meininki tasan vuos sitten. Ihan hassua - tuntuu niin ku Iines ois kuulunu meijän perheeseen aina! 

Iineksen synttäripäivä alkoi viieltä, kun Ville heräs töihin ja käytti Iineksen pikaisesti pihalla. Siitä kun Iskä kaahas hommiinsa, jatkettiin myö tytöt vielä kauneusunia. Miulla starttas tänään jo hiihtoloma, joten ollaan vietetty tyttöjen kesken laatuaikaa. 

Kaheksan maissa Iines sitten kampes kainaloon ja nuoli naamaa - koska olihan jo korkea aika saaha aamiaista. Aamunappuloitten jälkeen suunnattiin pitkästä aikaa Repokallion metsäpoluille. Viime aikoina ollaan lenkkeilty Iineksen kanssa lähinnä autoteiden vierustojen jalkakäytävillä ja kaupungin puistoissa. Toisin sanoen Iineksestä on huomaamatta tullu citykoira. Vois kuvitella, että ohi ajavat autot, polkupyörät ja suihkivat sauvakävelijät ois pelottavampia kuin keväinen metsä. Mutta ei. Aluksi Iines kulki metsässä luimistellen, kaikki hajut tarkkaan nuuhkien ja kavahti jokaista pientä rasahdusta ja linnun laulua. Kaikista pelottavinta oli, jos puun oksalta tipahti lunta voi apua.





Metsästä niukin naukin selvittyä Iines pääsi lämpimään vaahtokylpyyn. Taisin mie tosin olla enemmän innoissani kylpyhetkestä kuin päivänsankari. Ainakin siitä päätellen, että tyttö piti kantaa pesulle ja pienessä kylppärissä Ii meni luimistelemaan kauimmaiseen maholliseen nurkkaan. Itse pesuoperaatio sitten onnistui mainiosti: kun etutöppöset oli saatu huljuteltua saippuavedessä, oli neiti sitä mieltä, että tämä oli tässä kiitos ja näkemiin ja Ii yritti loikata karkuun. Mutta - pahaksi onnekseen suihkun lattia oli liukas ja neiti muksahtikin pyllylleen pesuvatiin ja näin saatiinkin takalistokin hyvin saippuoitua, hurraa! :-D Saippuan suihkuttelu turkista onnistui hyvin, sillä Iines on nyt talven aikana oppinu nauttimaan pakkaspäivien lenkkien jälkeisistä suihkuhetkistä, kun jääkikkareita ja lumipalloja on suihkussa sulateltu tassuista ja masukarvoista. Kylpemisen jälkeen Ii sitten mökötti miulle aikansa, olihan kaikki ihanat tuoksut hävinny turkista. Ja kun turkki oli kuivunut, auvottiin pahimpia takkuja päälaelta, niskasta ja korvien takaa. Ja vielä ois masussa selviteltäviä takkuja odottamassa....


Synttärilahjaksi Ii sai uuden kaulapannan! Vanha kovistyttöjen piikkikaulapanta kävi vähän pieneksi pitkän turkin kanssa, plus että se hieman kuluttaa Iin kaulan turkkia. Tuo uusi panta on todennäköisesti sitten lyhyellä tukalla liian iso, joten onpa Iinellä nyt sitten pitkän ja lyhkäsen turkin pannat. 


Ja mitkäpä ne synttärit ois jos ei kakkua sais! 


Paljon onneeaa vaan.... 


Ekaks lähti "kynttilä", ja sehän mentiin tietty syömään valkoselle matolle, mitenkäs muuten.


Vähän pelottava maksalaatikkokakku, uskaltaako tuota lie maistaa...


Nam! Hyvvee on!


Ja eihän Iines ois oma itsensä, jos ei töllöntöitäkin tehtäis. Neiti oli jostaki löytänyt nenäliinan ja päättipä sitten silputa sen. Liekö ois pitäny olla isompi kakku neidille? 







Adiós!



Ei kommentteja: